Yksinyrittäjä?!
Yksinyrittäjäkin on tärkeä!
Yrittää yksin – onko vakavasti otettava?
Lukiessani jälleen kerran paikallista yrittäjälehteä, tulin surulliseksi. Lehdessä on lähes 100%:sesti juttua johtajuudesta. Kasvu, johtaminen, Startup-yrittäjyys, työllistäminen ja menestyminen. Ovathan nämä kaikki toki upeita ja tarpeellisia asioita. Niitä Suomi nyt todella tarvitsee. Mutta tässä hypetyksessä unohtuu hyvin usein pienet puurtajat, aihe, josta jaksan pitää ääntä. Yksinyrittäjät, kaksinyrittäjät. Pienen putiikin pitäjät, kouluttajat, konsultit, käsityöläiset…
Unohtuu, että isossa kuvassa monet näistä pienistä ovat osa jotain isompaa kokonaisuutta, vaikka panos voikin olla pieni, se voi silti olla elintärkeä isompaan kokonaisuuteen. Kuitenkin edelleen, nämä pienet valitettavan usein jäävät huomiotta. Moni pienyrittäjä onkin kyllästynyt tähän ja kapinoi hiljaa tai somekanavissa aiheesta. Siksi tästä kirjoitan nyt taas, lukuisten pienyrittäjien suulla.
Toinen surullinen asia mihin törmään, on puhe siitä, että yksinyrittäjä ei ole uskottava jos ei palkkaa ketään, eikä siksi heihin kannata panostaakaan. Tämä on suuren suurta puppua, tietämättömyyttä. Jos olet lähtenyt liikkelle isoilla panoksilla ja isolla tiimillä, et pysty ymmärtämään tätä kenttää. Minä ymmärrän, jo yli 10 vuoden kokemuksella.
Kasvu on moninaista!
Moni yksinyrittäjä ei koe isojen juttuja omakseen, koska kasvuun liittyvät asiat tuntuvat olevan liian isoja, liian tavoittelemattomissa olevia. Unelmissaan moni meistä toki haluaa kasvaa, vaikka edes liikevaihdon kasvua, yrittäjän kasvamista, vaikkei työllistämään koskaan ryhtyisikään. Kasvun kasvot ovat monenlaiset, kullekin meistä erilaiset. Usein on niin, etteivät pienet vaan yksinkertaisesti ehdi tai osaa lähteä hakemaan tähän apua. 
Mitä johtamiseen tulee, niin kyllä yksinyrittäjäkin tarvitsee johtamista. Itsensäjohtamista ennenkaikkea. Myös PPY:tä eli PirunPientäYritystä pitää johtaa. Tällöin tosin kyse on vähän erilaisesta johtamisesta kuin työllistävissä yrityksissä. Vaikka työllistäähän se yksinyrittäjäkin, itsensä! Pienestä kii!
Millainen on yksinyrittäjä?
Tutustutaanpa tähän vekkuliin kaveriin lisää.
Yksinyrittäjä on sitkeä sissi ja tottunut luovimaan. Käytännössä jokainen yksinyrittäjä lähtee yrittäjäksi unelmastaan: saa tehdä sitä mitä haluaa, just siten miten tahtoo. Kukaan ei määrää, kukaan ei käske. Toisaalta se on toisinaan juuri se ongelma, kun kukaan ei käske. Miten saada hommat tehtyä?
Toiset meistä haluavatkin tehdä töitä yksin, keskittyen vain ja ainoastaan omaan tekemiseen. Toiset meistä taas verkottuvat aktiivisesti. Osalla on myös aito tahto joskus työllistää, ainakin ottaa osakkaita yritykseensä. Kaikki tavat ovat ihan yhtä hyviä tapoja yrittää. Joidenkin meidän liikevaihto on häthätää 12 000 € vuodessa ja toisilla taas 100 000 €, jopa enemmänkin. Allekirjoittaneella aikoinaan lähes puoli miljoonaa liikevaihtoa edellisessä bisneksessä. Tässä kohtaa isommat toimijat ajattelevat, ettei tämmöisillä “kärpäsen kakoilla” ole yhtään mitään merkitystä. Ei heitä tarvitse edes kuunnella. Vaan entäs jos se on vasta alkua? Kaikki me kaikki jostain ollaan aloitettu, aina on lähdetty liikkeelle pienestä, alusta.
Tarvitaan tahtoa, tekoja, verkostoja ja uskoa tulevaan.
Yksinyrittäjä vastaa kaikesta
Yksinyrittäjä vastaa tietenkin kaikesta yksin. Markkinoi, myy, hoitaa talouden, siivoaa, rakentaa, järjestelee, johtaa itseään, verkostoituu, tekee työn, setvii byrokratiaa, budjetoi, laskelmoi, räknää, tuumaa, hoitaa suhteita, iloitsee, suree… välillä yrittää pitää huolta myös yksityisasioista kesken työpäivän. Ilman varmaa turaajaa.
On totta, että monen meistä olisi hyvä ymmärtää, että rahalla tehdään rahaa ja käsillä tehdään leipää. Eli yrittäjän tarvitsee sijoittaa rahaa vaikkapa markkiointiin, kirjanpitoon, siivoamiseen, tuuraamiseen, kehittymiseen jne. Näin olisi mahdollista kasvaa jollain tavalla, joskus. Keskittyä omaan tekemiseensä, siihen mikä tuottaa. Kasvaa siinä mielessä, että saisi edes itselleen kohtuullista palkkaa. Ettei yritystoiminta olisi vain kallis harrastus. Tarvitaan tahtoa, tekoja, verkostoja ja uskoa tulevaan.
Valittamalla ei tässäkään asiassa saada mitään aikaan.
Teen itse ja säästän, ei itseasiassa pidä paikkaansa. Tässä meillä monella pienellä olisikin opettelemisen aihetta. Tätä moni meissä juu
rikin väheksyy, emme uskalla ostaa apua. Tiedän kyllä, rahat ovat etenkin alussa ja isompien haasteiden kohdatessa tosi tosi tiukilla, mutta tiedän kokemuksesta, että kun on itse avoin, tämäkin puoli järjestyy hyvällä yhteistyöllä ja sopivilla sopimuksilla – sekä luovuudella! Rohkeudella, yrittäjäriskillä. Vaikka yrittäjän matkaan silloin tällöin tulee lähes aina myös mutkia, on silloin hyvä ymmärtää hakea apua. Vaikka se vähän maksaisikin, maksaa se jossain vaiheessa itsensä takaisin!
Sitä on yksinyrittäminen.
Vinkkinä yrittäjäjärjestölle ja muille yrittäjien kanssa toimiville: Järjestäkää erikseen yksinyrittäjille/mirkoyrittäjille tapahtumia, viestintää, uutiskirjeitä ja koulutuksia, sillä yksinyrittäjän arki on kuitenkin hyvin erilainen kuin isomman yrityksen arki. Välillä toki pitää ristiinkin verkottua, mutta uskokaa minua, tämä kenttä kaipaa tätä!
Lue myös vanhempi bloggaukseni Millainen on yrittäjä ja hanki tarvittaessa päätä ja olkapäätä sparrauksella.
t. Sanna Jylänki, yksinyrittäjien asialla jo yli 10 vuotta!
Lue myös verkostojeni ajatuksia yksinyrittäjyydestä Facebook-kyselystäni.
Klikkaa katsomaan:
Ja vähän lisää Twitteristä:
Kirjoitan bloggausta yksinyrittäjistä. Antakaas tulla ajatuksia! #yksinyrittäjät #yrittäjyys @RedesanOy
— Sanna Jylänki (@sannajylanki) 16. kesäkuuta 2016
